1.10.2009

Kuhmon koiraharrastajat järkkäs tälle syksylle agilityn alkeiskurssin, johon päätin innolla todellakin osallistua Äijän kans. Kokeiltiin kesällä rhode-leirillä parit esteet ja siellähän oli leirin lopuksi leikkimielinen agi-kisaki, oli ihan sikakivaa! A-esteen Äijä oppi muutamassa minuutissa ja päästiin tuolloin kokeilee tietty esteitäki sekä tunnelia että keppejä. Tunneli oli vähä synkkä paikka Äijän mielestä.. :)

Tämä alkeiskurssi kestää marraskuun alkupäiviin ja treenit on kerran viikossa. Viime torstaina oli ekat treenit ja oli ihan huippukivaa! Oon tosiaan huomannu aiemmin et leikki on paljo motivoivampi palkka Äijälle mitä namit, joten pakkasin kasan leluja messiin ja toki myös namejaki. Aluksi vetäjät pohjusti agilityä harrastuksena ja päästiin sit kokeilee tietty käytännössäki agin alkeita. Kentällä oli vaan muutamia esteitä, tietty helpoimmasta päästä niinku pitääki meille aloittelijoille. :) Hypittiin esteitä ja putkiki tuli tutuksi. Kokeiltiin myös rengasta vaikka arvelin ensin et mahtuuko jätkä ees läpi koko renkaasta et jääkö tyyliin kiikkuu siihen kiinni mut pääsi se siitä kuitenki. Se oli Äijälle vähä ihmeellinen kapistus, mut sain mä pojan siitä pari kertaa menee läpi ja kunnon köydenveto aina palkaksi onnistuneesta suorituksesta. Otin myös vähä tokoa samalla kentän laidalla ja ihan hyvin otti kyllä kontaktia vaikka toisia koirakkoja oli ympärillä pyörimässä. :)

Että tälleen, ensi kertaa kovasti odotellen! :)

8.10.2009

Syksy parhaimmillaan.. illat pimeitä ja sateisia, ensilumiki on jo satanu.. Sieltä se talvi tulla jolkuttaa pikkuhiljaa! Onneks tänään ei satanu yhtään mitään, ihan kiva sää oli mut tuuli vähä niin piti Äijälle pistää rotsi niskaan treeneihin. Kentällä oli puomi ja kepit uusina esteinä, jotka ohjaajat opetti yksi koirakko kerrallaan. Siinä välissä sai opetella itsenäisesti edellisellä kerralla opittuja esteitä. Treenattiin putkea, aitaa ja rengasta jäbän kans ja kaikki meni ku vanhalta tekijältä. Putkenkaan kohdalla ei tarvinnu ku sanoo et "putki" niin tyyppi veti sen heti täysiä.. ihan niin huippuu..!!

Puomia opetellessa jäbää piti rauhotella melko paljo, tosin siinä juurikaan onnistumatta. Jätkä veti senki ihan täysiä piittamatta yhtään omasta turvallisuudestaan. Eka kerta tyyliin meni parilla loikka-askeleella eikä säikähtänyt sitäkään vaikka tipahti heti alussa puomilta. Loikkas takas ja enemmän vaan vauhtia! Yritä siinä sit pidellä 50-kilosta rhodepoikaa.. huh mitä menoa. Tyyppi vähä järsi käsiäki kivasti ku pakkopa siinä on makkuraa olla, lelusta innostuu vielä enemmän. Mut tosi hyvä juttu et ei epäröi esteiden suhteen yhtään, menee mistä vaan kuhan saa makkaraa ja leikkiä köysilelulla äipän kans! :) Otin puomin vielä pari kertaa ja jotenkuten saatiin ohjaajan kans jätkää hillittyä, ettei täysiä juokse puomia. Mut seki sit opittiin sitte niinku parin minsan sisään, kuten myös kepit. Ei siis ihan mitään ongelmaa kepeissäkään, seuraa kättä ku hai laivaa.. paitsi et satamiljoonaa kertaa innokkaammin.. :D

Mut tosi huippuu et Äijä nauttii tästä näin paljo kuten siinä sivussa tietty myös allekirjoittanut! Aivan mahtava harrastus tosiaan.. Ens kerralla ei päästäkään ku en saanu työvuoroa vaihdettua millään.. harmittaa!! :( No mut sit seuraavalla kerralla saadaan testaa niitä esteitä jotka jää meillä väliin.. Kivaa! Saatiin hyvää palautettaki kurssin vetäjältä, hän sanoi et nopeesti kyllä Äijä oppii ja varsinki kepeissä saattaa tulla melko nopee agi-koira vielä.. Jee jee jee!!! Huippua.. No mut ensi kertaan! :)

22.10.2009

Viimeks ei Äijän kans päästy treeneihin ku en saanu ensinnäkään työvuoroo vaihdettua ja toisekseen Äijä oli kipeenä, viikon sairasteli sitä mahatautia. Huh, no onneks poika on jo entisellään. Kerkes vaan laihtua viikon aikana, pitänee hieman poikaa lihottaa ja sekös hälle sopii! :)

Jees, tällä kertaa uusina esteinä oli umpitunneli ja keinu. Kentälle oli pistetty tavallisia aita-esteitä sekä putki, rengas, puomi, pöytä ja kepit. Treenailtiin niitä itsekseen ja jätkä meni kaikki ku vanha konkari. Sit mentiin opettelee umpiputkee eli sukkaa, seki opittiin sit parin minsan sisään, kuten myös keinuki. Keinussa tosin piti olla pari avustajaa niinku toisienki koirakkojen kohdalla, siinä ku saattaa koira säikähtää ja saada kammon esteelle jos koira menee vauhdilla ja toinen pää yhtäkkiä rämähtääki alas. No, Äijä ei kuitenkaan arkaillu tätäkään pätkääkään, meinaa vaan olla hankaluuksia pidellä sitä noilla korkeemmilla esteillä ku on tyyppi niin ihanan innokas! :)

Oli kivat treenit, kenttä oli vaan melko paskassa kunnossa ni meinas sit hajutki olla mielenkiintosempia Äijälle ja meinas Äijän kontakti ja korvat olla välillä ihan jossain muualla.. mut että näin! Nyt on taas opittu uutta. Enää kahdet treenit jäljellä.. liian nopeesti aika menee!

29.10.2009

Jep jep, toiseks vika kerta ja viimeiset uudet esteet kentällä. Vuorossa oli pituushyppy, A-este ja muuri. Omaa vuoroa odotellessa lämmiteltiin kentällä muita, jo opittuja, esteitä. Tällä kertaa Äijäki oli paljo paljo motivoituneempi treeneihin mitä viime kerralla. :) Kepit menee tosi kivasti, mut siis toki keppi kepiltä ohjattuna.. Ja kylläpäs oli hauskaa kaikilla kun tämä lempeä leijonakoira meni sukka-putkesta läpi aina sillai, et se samalla niinku veti sitä eteenpäin ku se sukelsi sen läpi. Vitsit et piti aina nauraa ku jumalaton romina vaan aina kuulu ku sukkaputken metalliosat otti vähä kitkaa kentästä ku meikäläisen poeka läpäisi aina kyseisen esteen.. heh.. Ja este vaihto aina paikkaa. :)  Mä sit aattelin et jos se säikähtää sitä rominaa mut ei se mitään siitä välittäny. Niinku muutenki, tosi rohkeesti menee esteille, pitää vaan vähä toppuutella et ei huonosti käy esim. puomilla. Puomista puheenollen seki meni tosi kivasti ja paljo rauhallisemmin mitä viime kerroilla. Jes..

Meidän vuki tuli uusille esteille, A meni kertaheitolla ja muuri rakennettiin jätkälle korkeimmaksi mahdolliseksi ja ylihän se siitä meni. Pituutta piti harjotella muutama kerta ennen ku jätkä hoksas et siitä pitää loikata piiitkä hyppy yli eikä sotkeutua palikoihin. Äijä kyllä osaa kaikki esteet, mut tulee sit kaikkee sekaannusta ku en ite osaa ohjata koiraa oikein esteille. Ja sit ku Äijäki seuraa mun kättä kokoajan oli siinä namia tai ei, niin sit se juoksee niinku päin esteitä tyyliin eikä irrota katsettaan mun kädestä, lisäks vetää sinne suuntaan kokoajan kroppaansa missä mä oon. Ei mee niinku suoraan estettä kohti vaan tyyliin vähä niinku sivarissa. Saatiin kuitenki ohjaajien kans esteet menee suht. kivasti. Itellä on vaan melkoinen opettelu ohjaamisessa.. Mut kivat treenit ja hiki tuli tosissaan! :)

5.11.2009

Dodii, vikatreenit meni tänään. Pistettiin vaan muutamat aidat pystyyn ja parit tunnelit ja tehtiin niistä sellanen mini-rata. Kokeiltiin sit koirakko vuorollaan rata läpi pari kertaa. Ekalla kerralla Äijä oli ihan karsea!! Hyppi kyllä esteet ja meni tunnelit mut välillä se hyppi ne sivusta ja sit se kokoajan pomppi mua vasten ja repi käsistä ja pahin oli ku se hyppäs mun selkään ja vetäs mua takin hupusta taaksepäin niin et pikkasen kävi kipeesti. Äijästä se oli tosi kivaa mut siinä vaiheessa piti pysäyttää koko juttu ja kieltää jätkää kunnolla. Et meni niinku pikkasen liian riehakkaaksi tää homma. Jätin sit namit ja lelun pois ja mentiin rata uudestaan vähän ajan kuluttua. Tällä kertaa meni iisimmin mut silti pientä näykkimistä ja hyppimistä oli mut tosiaan keskitty paremmin.

En mä tiiä, jäi vähä paskat fiilikset ku se oli sellanen persläpi mua kohtaan. Villiinty niinku ihan täysiä ku lähettiin menee rata ja ku yritin sit kädellä tietty ohjata sitä esteiden läpi ni herra sit päätti tarttua purukalustollaan kiinni kädestä. En mä tiedä mitä tää nyt oli, vai oliks se vaan niin innoissaan et luuli sit et tykkään ku se hyppii, tönii, repii ja puree mua jokapuolelta. Vai mitä ihmeen mielenköyhyyttä tää taas siltä oli.. Argh. No, ohjaajat sano et heidän mielestään tää meni hyvin kokonaisuudessaan ja tietty ajattelin sit itekki et ottaen huomioon A.) rodun, B.) iän ja C.) kokemuksen, niin ihan jees. Harmitti vaan ku piti Äijää sit kieltää sen käytöksestä mut ei sillä näyttäny menee fiilarit siitä olleskaan. :)

Mun täytyy nyt vaan rueta opettelee ja kehittää omaa ohjaamista ja sit yhessä treenaillaan et miten ne esteet parhaiten läpi mennään ilman mustelmia. Luulin et agi jää jäihin tältä osin mut tuli sit vaihdettua numeroita kentällä ja sovittiin et käydään vetää agia joskus yhessä pienemmällä porukalla. Vähä kivaa, et saa sit rauhassa mennä eikä tartte sataa vuotta odotella omaa vuoroa. Mut et tällasta, keväällä sit kuiteski osallistutaan agin jatkokurssille, mut jospa sitä ennen sais vähä hiottua paremmaks tätä meidän omaperäistä tyyliä.. :) Ollaan vasta-alkajia kuiteski et hyvin meillä on menny kaikenkaikkiaan ku aattelee kokonaisuudessaan koko hommaa.. :) Ei muuta ku matot rullalle ja kohti uusia haasteita! :)